Ruotsin yo-koe
Ruotsin yo-koe: rakenne ja pisteytys
Keskipitkän ruotsin yo-koe lyhyesti: neljä osa-aluetta, 299 pistettä, kaksi kirjoitustehtävää (33 ja 66 pistettä), enintään kuusi tuntia ja viime kertojen pisterajat.
Opiskeluakatemia · Julkaistu
Lyhyesti
- Keskipitkän ruotsin yo-kokeessa on neljä osa-aluetta: kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen, sanaston ja rakenteiden hallinta sekä kirjallinen tuottaminen.
- Enimmäispistemäärä on 299: kuuntelu 80–90, lukeminen 70–90, sanasto ja rakenteet 20–40 ja kirjoittaminen 99 pistettä.
- Kirjoitat kaksi tekstiä: lyhyen tekstin (200–350 merkkiä, 33 pistettä) ja pidemmän tekstin (400–600 merkkiä, 66 pistettä). Merkkeihin ei lasketa välilyöntejä eikä rivinvaihtoja.
- Koe kestää enintään kuusi tuntia, eikä sanakirjoja saa käyttää. Pitkän ja keskipitkän ruotsin kokeet ovat samana päivänä.
- Pisterajat päätetään joka tutkintokerralla erikseen. Keväällä 2026 laudaturiin tarvittiin 248 pistettä ja hyväksyttyyn arvosanaan 90 pistettä.
Tämä opas kertoo, miten keskipitkän ruotsin ylioppilaskoe on rakennettu ja miten se pisteytetään. Tiedot perustuvat Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) määräyksiin, jotka hyväksyttiin 4.6.2025 ja joita sovelletaan syksyn 2025 tutkinnosta alkaen, sekä YTL:n julkaisemiin pisterajoihin. Tarkista ennen omaa koettasi, onko ohjeisiin tullut muutoksia.
Ruotsin yo-kokeen neljä osa-aluetta
Ruotsi on lukiossa toinen kotimainen kieli. Keskipitkän oppimäärän kokeessa mitataan neljää taitoa:
- Kuullun ymmärtäminen. Osan aineistoista voi kuunnella useammin kuin kerran, osan vain kerran, ja osa voi olla videoita. Tarvitset kokeessa kuulokkeet.
- Luetun ymmärtäminen. Tekstit ja tehtävät vaihtelevat pituudeltaan ja tyypiltään.
- Sanaston ja rakenteiden hallinta. Tehtävissä valitaan tai kirjoitetaan sanoja ja rakenteita, jotka sopivat asiayhteyteen.
- Kirjallinen tuottaminen. Kirjoitat ruotsiksi kaksi tekstiä: lyhyen ja pidemmän.
Tehtävätyyppejä ei ilmoiteta etukäteen, ja kevään ja syksyn kokeet voivat erota toisistaan. Tehtävissä on monivalintoja, aukkotehtäviä ja vapaita tuottamistehtäviä. Viime vuosien kokeissa osaan kuuntelun ja lukemisen kysymyksistä on vastattu suomeksi.
Pisteet osa-alueittain
| Osa-alue | Pisteet |
|---|---|
| Kuullun ymmärtäminen | 80–90 |
| Luetun ymmärtäminen | 70–90 |
| Sanaston ja rakenteiden hallinta | 20–40 |
| Kirjallinen tuottaminen | 99 |
| Yhteensä | 299 |
Kirjoittaminen on suurin yksittäinen osa-alue, mutta kuuntelu ja lukeminen tuovat yhdessä yli puolet pisteistä. Sanaston ja rakenteiden osuus on pienin. Kielioppi auttaa silti kaikissa osissa: sanajärjestys ja verbien muodot vaikuttavat myös kirjoitustehtävien arvioon.
Kirjoittaminen: kaksi tehtävää
Keskipitkässä ruotsissa kirjoitetaan kaksi tekstiä. Kummassakin tehtävässä on kaksi vaihtoehtoista tehtävänantoa, joista valitset yhden.
| Tehtävä | Pituus | Pisteet | Vähennys ylärajan ylityksestä |
|---|---|---|---|
| Lyhyt teksti | 200–350 merkkiä | 33 | 3 pistettä |
| Pidempi teksti | 400–600 merkkiä | 66 | 6 pistettä |
Merkkeihin ei lasketa välilyöntejä eikä rivinvaihtoja. Vähennys tulee jo ensimmäisestä ylimääräisestä merkistä. Alle vähimmäispituuden jäävästä tekstistä ei vähennetä pisteitä erikseen, mutta se ei voi yltää korkeimpiin pisteisiin. Tehtävänannot ovat suomeksi, ja vastaus kirjoitetaan ruotsiksi.
Arviointiperusteet, tehtävätyypit ja harjoittelumallin löydät oppaasta ruotsin kirjoitustehtävät.
Koetilanne: aika, järjestys ja apuvälineet
- Koe tehdään yhtenä päivänä, ja se kestää enintään kuusi tuntia.
- Saat valita tehtävien järjestyksen itse ja muuttaa vastauksia, kunnes päätät kokeen.
- Sanakirjat eivät ole sallittuja. Luonnostella saa paperille, mutta luonnoksia ei arvostella.
- Pitkän ja keskipitkän ruotsin kokeet ovat samana päivänä. Kokeen tason voi valita itse.
Pisterajat: paljonko pisteitä arvosanaan tarvitaan?
Kiinteitä pisterajoja ei ole. YTL päättää rajat jokaisella tutkintokerralla erikseen ensimmäistä kertaa koetta tekevien lukiolaisten arvosanajakauman perusteella. Laudaturin saa noin 5 %, eximian 15 %, magnan 20 %, cum lauden 20 %, lubenterin 20 %, approbaturin 15 % ja improbaturin 5 %.
Keskipitkän ruotsin toteutuneet pisterajat (enintään 299 pistettä):
| Tutkintokerta | L | E | M | C | B | A |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kevät 2026 | 248 | 214 | 177 | 139 | 111 | 90 |
| Syksy 2025 | 252 | 214 | 180 | 150 | 119 | 95 |
| Kevät 2025 | 252 | 219 | 189 | 154 | 121 | 91 |
| Syksy 2024 | 255 | 221 | 188 | 156 | 124 | 98 |
| Kevät 2024 | 250 | 220 | 185 | 144 | 112 | 90 |
Rajat vaihtelevat kerrasta toiseen muutamalla pisteellä. Niistä näkee suuruusluokan, mutta ne eivät lupaa samaa rajaa seuraavaan kokeeseen. Syksyn 2026 rajoja ei ollut vielä julkaistu, kun tämä opas kirjoitettiin. Kaikki tutkintokerrat löydät YTL:n pisterajasivulta.
Koepäivät vuonna 2027
YTL:n alustavan aikataulun mukaan ruotsin kokeet ovat:
- kevät 2027: keskiviikko 31.3.2027
- syksy 2027: maanantai 27.9.2027
Päivät voivat vielä muuttua. Tarkista ne YTL:n koepäiväsivulta ja ilmoittautumisen aikataulu omasta lukiostasi.
Mitä tästä seuraa harjoittelulle?
- Harjoittele molempia kirjoitustehtäviä merkkirajan kanssa. Lyhyt teksti tuo kolmanneksen kirjoittamisen pisteistä, joten sitä ei kannata jättää viimeiseksi.
- Kertaa kielioppi asiayhteydessä. Sanajärjestys, verbien muodot ja prepositiot näkyvät sekä rakenneosiossa että omassa tekstissä.
- Harjoittele kuuntelua äänitteiden kanssa. Kuuntelusta saa jopa 90 pistettä. Yle Abitreeneissä on aiempien vuosien kokeita äänitteineen.
- Tee ainakin yksi koko kokeen mittainen harjoitus, jotta tiedät, miten aika riittää.
Opiskeluakatemian ruotsin abikurssilla harjoittelet kielioppia, sanastoa, luetun ymmärtämistä ja kirjoitustehtäviä verkossa omaan tahtiin.
Usein kysyttyä
Montako pistettä ruotsin yo-kokeessa voi saada?
Keskipitkän ruotsin ylioppilaskokeen enimmäispistemäärä on 299. Kuullun ymmärtämisestä voi saada 80–90, luetun ymmärtämisestä 70–90, sanaston ja rakenteiden hallinnasta 20–40 ja kirjoittamisesta 99 pistettä. Osa-alueiden tarkka jako vaihtelee kokeittain.
Paljonko pisteitä laudaturiin tarvitaan keskipitkässä ruotsissa?
Kiinteää rajaa ei ole, vaan YTL päättää pisterajat jokaisella tutkintokerralla erikseen. Keväällä 2026 laudaturin raja oli 248 pistettä. Keväästä 2024 kevääseen 2026 raja vaihteli 248 ja 255 pisteen välillä.
Kuinka pitkiä ruotsin yo-kokeen kirjoitustehtävät ovat?
Lyhyt teksti on 200–350 merkkiä ja pidempi teksti 400–600 merkkiä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja. Ylärajan ylityksestä vähennetään lyhyestä tekstistä 3 ja pidemmästä 6 pistettä.
Mitä eroa on keskipitkän ja pitkän ruotsin kokeella?
Osa-alueet ja enimmäispisteet ovat samat, mutta kirjoittaminen eroaa: pitkässä ruotsissa kirjoitetaan yksi 700–1 100 merkin teksti, keskipitkässä kaksi lyhyempää tekstiä. Pitkän ruotsin pisterajat ovat myös korkeammat. Kokeen tason saa valita itse lukiossa opiskellusta oppimäärästä riippumatta.
Saako ruotsin yo-kokeessa käyttää sanakirjaa?
Ei. Koe tehdään suljetussa verkkoympäristössä ilman sanakirjoja. Luonnostella saa paperille, mutta luonnoksia ei arvostella.
Milloin ruotsin yo-koe on vuonna 2027?
YTL:n alustavan aikataulun mukaan kevään 2027 koe on keskiviikkona 31.3.2027 ja syksyn 2027 koe maanantaina 27.9.2027. Päivät voivat vielä muuttua, joten tarkista ne YTL:n sivulta.
Lähteet
- YTL: toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kokeiden määräykset
- YTL: toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
- YTL: pisterajat
- YTL: koepäivät
Tarkistettu 31.10.2026. Noudata aina oman tutkintokertasi ajantasaisia ohjeita.